Teksti | Satu Uronen
Mercuriasta valmistuu vuosittain sekä nuoria että aikuisia liike-elämän erilaisiin tehtäviin. Liiketoiminnan perustutkinto, eli merkonomin tutkinto antaa vahvan pohjan toimia monipuolisesti erilaisissa tehtävissä, kuten yrittäjänä, taloushallinnon tehtävissä, markkinoinnin parissa tai vaikkapa sosiaalisen median sisällöntuottajana.
Mitä kaikkea merkonomi voi tehdä?
Moni ajattelee edelleen, että merkonomi voi työskennellä lähinnä kaupan alalla myyjänä tai korkeintaan tilitoimistossa kirjanpitäjänä. Toki nämäkin työtehtävät ovat edelleen merkonomin perustehtäviä, joihin kaupallinen koulutus antaa hyvät edellytykset. Mutta tällä hetkellä kaupan ala on suuressa murroksessa digitaalisuuden ja tekoälyn tuomien kehitysaskeleiden myötä. Joitain työtehtäviä jää pois, kun esimerkiksi robotiikka korvaa ennen ihmisen tekemän työn. Mutta uusia työtehtäviä tulee koko ajan lisää ja liiketoiminnan koulutuksessa on oltu ennakoivasti mukana lisäämässä tutkintoon uusia tutkinnon osia, jotka tukevat tätä muutosta. Merkonomin koulutukseen lisättiin edellisessä uudistuksessa digitaalisessa kaupassa toimiminen (15 osp), jossa opetellaan työskentelemään digitaalisessa ympäristössä huomioiden kyber- ja tietoturvallisuus.
Tämän lisäksi merkonomin koulutukseen on lisätty tutkinnon osia, joissa opetellaan vastuullista liiketoimintaa, ympäristöasioita, palvelumuotoilua ja muita tämän päivän työelämässä tarvittavia taitoja. Kun tähän kaikkeen vielä lisätään mahdollisuus kaksoistutkintoon, eli ylioppilas- ja merkonomin tutkinnon suorittaminen saman aikaisesti, on valmistuvalla merkonomilla todella hyvät lähtökohdat työelämään ja jatkokoulutukseen. Vaikka kaksoistutkinto on vähän eri asia kuin yo-merkonomi, joka ennen tarkoitti lukiopohjalta ammatilliseen oppilaitokseen tulevia opiskelijoita, antaa se kuitenkin vahvan pohjan jatko-opintoihin korkeakouluihin.
Jo puolet AMK-opintoihin suuntaavista opiskelijoista tulee ammatillisesta oppilaitoksesta
Ammattikorkeakouluihin hakeutuvista opiskelijoista jo lähes puolet tulee ammatilliselta puolelta. Tähän on vaikuttanut varmasti se, että ammattikouluissa on mahdollisuus suorittaa ammattikorkeakoulujen väyläopintoja. Väyläopinnot ovat samoja kursseja, kuin ammattikorkeakouluissa opiskelevatkin suorittavat, mutta ne suoritetaan vielä ammattikoulussa opiskellessa ja luetaan hyväksi sitten, kun opiskelija siirtyy valmistuttuaan ammattikorkeakouluun.
Vaikka ammatillisen koulutuksen käyneen opiskelijan mahdollisuudet jatko-opintoihin korkeakouluissa ovat helpottuneet, on meillä vielä paljon sellaisiakin opiskelijoita, jotka haluavat lähteä työelämään mahdollisimman nopeasti merkonomin tutkinnon suoritettuaan. Kaikkien ei tarvitse kouluttautua mahdollisimman pitkälle, vaan on myös enemmän kuin hyväksyttävää olla merkonomi ja hakeutua töihin omalle alalleen. Usein meiltä valmistuneet merkonomit oppivat työelämässä juuri heidän työtehtävissään tarvittavat taidot, ja käyvät uransa aikana ehkäpä joitakin lyhytkoulutuksia kehittääkseen osaamistaan.
Suomi tarvitsee ammattilaisia
Kirjanpito, tilinpäätökset, tapahtumatuotanto, asiakkuuksien hallinta, yrityksen perustaminen, markkinointiviestintä ja monet muut taidot ovat keskeisiä merkonomin opettelemia taitoja, jotka ovat hyödyllisiä hyvin monenlaisissa tehtävissä. Suomi tarvitsee ammattilaisia ja yrittäjiä tulevaisuudessakin. Niitä ammattilaisia, jotka pyörittävät meidän arkeamme; hyllyttävät kaupan hyllyjä, tekevät yrityksemme kirjanpidon, tai osaavat myydä meille juuri oikeanlaiset kengät. Ja yrittäjiä, jotka työllistävät itsensä lisäksi muutamia työntekijöitä. Heitä kaikkia Suomi tarvitsee.
