Teksti | Satu Uronen
Ammatillisessa koulutuksessa puhutaan paljon opiskelumotivaatiosta, opintojen etenemisestä ja tutkinnon suorittamisesta. Kun opiskelija ei innostu opinnoistaan tai vetäytyy ryhmän toiminnasta, on silloin hyvä pysähtyä ja pohtia, mistä motivaation puute johtuu. Ennen kuin nimeämme tilanteen motivaation puutteeksi, meidän olisi kuitenkin hyvä kysyä millaiseksi opiskelija kokee oman oppilaitoksensa. Tunteeko hän olonsa turvalliseksi, tuleeko hän hyväksytyksi omana itsenään ja uskaltaako hän pyytää apua?
Mercurian opiskelijoille vuonna 2023 toteutettu tasa-arvokysely tarjoaa tähän tärkeän näkökulman. Kyselyyn vastasi 204 opiskelijaa, joista suurin osa opiskeli nuorten liiketoiminnan perustutkintoa. Tulokset antavat myönteisen kuvan monista opiskelijoiden kokemuksista, mutta nostavat esiin myös kysymyksiä, joita ei pidä sivuuttaa.
Valtaosa opiskelijoistamme viihtyy oppilaitoksessa
Vuoden 2023 kyselyssä 91,7 prosenttia vastaajista kertoi tulevansa mielellään oppilaitokseen ja osallistuvansa mielellään oman ryhmänsä toimintaan. Jopa 97,1 prosenttia koki olonsa turvalliseksi oppilaitoksessa. Lisäksi 91,2 prosenttia ilmoitti pystyvänsä kääntymään henkilökunnan puoleen huoliensa kanssa.
Nämä ovat rohkaisevia tuloksia. Ne kertovat, että suuri osa opiskelijoista kokee Mercurian turvalliseksi ympäristöksi ja että henkilökunnan puoleen kääntyminen on useimmille mahdollista. Samalla tulokset muistuttavat, ettei hyvä yleiskuva tarkoita sitä, että jokaisen yksittäisen opiskelijan tilanne olisi yhtä hyvä. Kun vajaa kymmenes vastaajista ei koe tulevansa mielellään oppilaitokseen tai osallistuvansa mielellään ryhmän toimintaan, on aiheellista kysyä, mitä näiden kokemusten taustalla on.
Opiskelijan motivaation puute voi liittyä moniin asioihin. Opiskelija voi olla kuormittunut omasta elämäntilanteestaan tai huolissaan oppimisestaan. Myös ryhmään kuulumisen tunne, muiden opiskelijoiden suhtautuminen ja kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta vaikuttavat siihen, millaiseksi opiskeluarki muodostuu.
Tasa-arvo näkyy arjen kohtaamisissa
Mercurian tasa-arvokyselyssä selvitettiin myös opiskelijoiden kokemuksia syrjinnästä. Vastaajista 3,4 prosenttia kertoi kokeneensa syrjintää sukupuolen perusteella ja 2,9 prosenttia alkuperän, kansalaisuuden tai ihonvärin perusteella. Syrjintäkokemuksia ilmoitettiin myös esimerkiksi vammaisuuden, terveydentilan, sukupuoli-identiteetin ja kielen perusteella.
Prosenttiosuudet ovat onneksi pieniä, mutta jokaisen vastauksen takana on opiskelija, jonka kokemus on otettava vakavasti. Syrjintä tai ulkopuolelle jääminen voi heikentää turvallisuuden tunnetta, luottamusta muihin opiskelijoihin tai henkilökuntaan tai halua osallistua yhteiseen toimintaan. Opiskelija ei välttämättä kerro kokemuksistaan suoraan, vaan pahoinvointi voi näkyä esimerkiksi vetäytymisenä, poissaoloina tai kiinnostuksen vähenemisenä.
Mitä voimme tehdä, jotta jokainen opiskelija kokee kuuluvansa joukkoon?
Opiskelijan hyvinvointi ja opiskelumotivaatio eivät ole vain hänen omalla vastuullaan. Oppilaitoksessa voimme vaikuttaa siihen, millaiseksi opiskeluympäristö muodostuu. Tärkeää on rakentaa ilmapiiriä, jossa erilaisuus hyväksytään, epäasialliseen käytökseen puututaan ja avun pyytäminen on helppoa. Myös tavallisilla arjen kohtaamisilla on suuri merkitys. Meidän tulisi huomioida jokainen opiskelija yksilönä ja kysyä kuulumisia, huomata poissaolot ja varata aikaa kuuntelemiselle.
Mercuriassa opiskelijoiden tasa-arvokysely toteutetaan kolmen vuoden välein, ja uusi kysely tehdään tänä syksynä. Se tarjoaa meille mahdollisuuden tarkastella, miten opiskelijoiden kokemukset ovat muuttuneet vuoden 2023 tuloksista. Samalla saamme arvokasta tietoa siitä, missä olemme onnistuneet ja mitä meidän tulee edelleen kehittää. Uuden kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää opiskelijoiden osallisuuden, turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa.
Kysely on kuitenkin vain yksi väline. Opiskelijoiden kokemuksia on tärkeää kuunnella myös kyselyiden välillä, sillä turvallinen ja yhdenvertainen oppimisympäristö rakentuu joka päivä. Ehkä tärkein kysymys ei lopulta ole, miksi opiskelija ei ole motivoitunut. Tärkeämpää on kysyä, mitä hän tarvitsee voidakseen osallistua, oppia ja onnistua. Kun opiskelija kokee olevansa tervetullut, arvostettu ja turvassa, hänellä on paremmat edellytykset löytää oma paikkansa ja edetä opinnoissaan. Jokaisella opiskelijalla on oikeus tulla kohdatuksi yksilönä, eikä ongelmana, joka pitää ratkaista
