Teksti | Satu Uronen
Tekoälyn ensimmäinen aalto kouluissa herätti paljon keskustelua ja huolta. Pelättiin, että oppiminen kärsii ja tehtävistä tulee pelkkää kopiointia. Nyt kun tekoälyn käyttö on arkipäiväistynyt, voidaan selkeämmin kertoa, miten se on muuttanut oppimista ja opettajien työtä. Tekoäly ei ole korvannut oppimista, vaan muuttanut tapaa, jolla sitä tehdään.
Käytännön tasolla tekoäly näkyy kouluissa ennen kaikkea työkaluna, eikä valmiiden vastausten tuottajana. Tekoäly toimii parhaimmillaan ajattelun tukena ja ideanikkarina.
Opiskelijat: ideoinnin ja tekemisen kumppani
Opiskelijoiden arjessa tekoäly on erityisesti ideoinnin väline. Sen sijaan, että tyhjä paperi aiheuttaisi jumituksen, prosessi voidaan käynnistää keskustelemalla tekoälyn kanssa. Opiskelijat ovat kuvanneet, että he käyttävät tekoälyä ideoinnin apuna ja ideoiden jatkokehittämisessä. Tekoälyn kanssa ideoiminen ja sparraaminen tuo uusia näkökulmia, eikä synny ”tyhjä paperin ahdistusta”.
Tämä on muuttanut työn aloittamisen kynnystä merkittävästi. Ideointi ei ole enää yksinäinen vaihe, vaan dialogi, jossa opiskelija ohjaa ja arvioi tekoälyn antamia ehdotuksia. Samalla kehittyy tärkeä promptaamisen taito, eli kyky kysyä, rajata ja jalostaa tarvittavaa tietoa tai materiaalia.
Tekoälyä hyödynnetään myös konkreettisessa tekemisessä. Opiskelijat ovat esimerkiksi kirjoittaneet markkinointitekstejä, suunnitelleet kampanjoita, luoneet havainnekuvia ja rakentaneet yrityksen markkinointimateriaaleja ja visuaalista ilmettä. Näissäkin tilanteissa tekoäly on toiminut enemmänkin luonnostelutyökaluna kuin valmiin työn tuottajana. Lopullinen ratkaisu syntyy edelleen opiskelijan omista valinnoista: mitä käytetään, mitä muokataan ja mikä hylätään.
Opettajat: tehokkuutta ja uusia oppimistilanteita
Opettajille tekoäly on ennen kaikkea ajansäästäjä ja ideointikumppani. Mercurian opettaja Katri Holttinen kuvaa tekoälyn käyttöään näin:
“Minä itse käytän tekoälyä työssäni esimerkiksi silloin, kun suunnittelen uusia tehtäviä. Promptaan tekoälylle aiheen, ammattitaitovaatimuksen, kohderyhmän ja jos itsellä mielessä jotain rajauksia tehtävään.”
Tämä kertoo olennaisesta muutoksesta: opettaja ei enää aloita tyhjästä, vaan voi rakentaa nopeasti erilaisia vaihtoehtoja ja keskittyä niiden pedagogiseen laatuun. Tekoäly tukee myös materiaalien valmistelua. “Opetusmateriaaleja työstäessä käytän tekoälyä tiedonhaun apuna,” opettaja jatkaa. Tämä nopeuttaa valmistelua ja vapauttaa aikaa itse opetukseen ja opiskelijoiden ohjaamiseen.
Ehkä kiinnostavin muutos näkyy kuitenkin siinä, miten tekoälyä käytetään suoraan oppimistilanteissa. Opettajat ovat alkaneet suunnitella tehtäviä, joissa tekoäly on osa oppimisprosessia. Esimerkiksi myyntityön kurssilla opiskelijat voivat harjoitella myyntitilanteita tekoälyn kanssa. Tällainen harjoittelu mahdollistaa toiston, turvallisen kokeilun ja erilaisten tilanteiden simuloimisen tavalla, joka olisi muuten vaikea toteuttaa.
Oppiminen ei katoa vaan se muuttuu
Keskeinen huoli tekoälyssä on ollut oppimisen katoaminen. Käytännön kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, että ratkaisevaa ei ole teknologia vaan tapa, jolla sitä käytetään.
Kun tekoäly toimii ideoinnin tukena, harjoittelukumppanina tai luonnostelutyökaluna, opiskelijan rooli ei katoa vaan se korostuu. Opiskelijan on edelleen tehtävä valintoja, arvioitava tuotettua sisältöä ja ymmärrettävä, mitä on tekemässä. Samalla opettajan rooli siirtyy tiedon jakamisesta oppimisen ohjaamiseen. Tärkeäksi oppimisen prosessissa nousee se, miten opiskelijat käyttävät tekoälyä: osaavatko he hyödyntää sitä järkevästi, tunnistavatko he virheitä ja pystyvätkö he perustelemaan omat ratkaisunsa.
Tekoäly ei enää ole kouluissa erillinen ilmiö, vaan osa normaalia arkea. Sitä käytetään silloin kun siitä on hyötyä. Ehkä tärkein havainto on se, että tekoäly ei poista oppimista, vaan siirtää sen painopistettä. Ulkoa muistamisen sijaan korostuvat ajattelu, soveltaminen ja yhteistyö myös tekoälyn kanssa. Kun käyttö on tarkoituksenmukaista ja läpinäkyvää, tekoäly ei ole uhka oppimiselle, vaan väline, joka voi tehdä siitä monipuolisempaa ja käytännönläheisempää.
Lähteet:
Haastattelussa Mercurian ammatillinen opettaja Katri Holttinen
OPH: Tekoäly opetuksessa. Vinkkejä koulujen ja oppilaitosten johdolle 2026
